Ajatuksia Sanasta

← Kirjoitukset

Silmä on ruumiin lamppu

Hengellinen kasvu, Hengellinen näkökyky, Herkkyys, Jumalan valtakunta, Rakkaus, Silmä

”Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, niin koko sinun ruumiisi on valaistu. Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys” (Matt 6:22-23)!

Ennen uudestisyntymistä olimme sokeita; emme nähneet Jumalan valtakuntaa (Jos 3:3). Synnin seurauksena meidän sisimpämme, henkemme oli kuolleessa tilassa (Ef 2:1). Me olimme liha (Joh 3:6), ja lihamme vallassa. Uudestisyntymisessä, eli tullessamme uskoon, Jumala Henkensä kautta herätti meidän henkemme—sama ylösnousemusvoima, mikä herätti Jeesuksen kuolleista, ilmestyi myös meidän kohdallamme—meidät on tehty eläviksi Kristuksen kanssa (Ef 2:5).

Nyt me näemme; olemme hengellisesti eläviä; Pyhä Henki on meidän opettajanamme ja Hänen avullaan kykenemme tutkiskelemaan kaiken ja selittämään hengelliset hengellisesti (1Kor 2:13,15). Jotta näin voisi olla, täytyy silmämme tietenkin olla terve. Se valo, joka meitä valaisee, mikäli ruumiimme on terve, ei kuitenkaan ole meistä, vaan Herrasta. Tilamme ei myöskään ole stabiili, vaan meidän tulee valvoa itseämme, etteivät silmämme hämärtyisi. Pyhä Henki meissä kirkastaa meille Kristusta, Jumalan Sanaa, joka on jalkaimme lamppu ja valkeus tiellämme (Ps 119:105). Kun Jumalan sanat avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä (Ps 119:130).

”Jos siis te olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä” (Kol 3:1-2).

Koskapa kukaan ei voi palvella kahta herraa (Matt 6:24), sentähden, kirjoittaa Matteus: ”älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet” (Matt 6:25). Ymmärrämme siis, että maallisen hyvän, ja ajallisen hyvinvoinnin tavoittelu voi johtaa hengellisen herkkyyden ja hengellisen näkökyvyn menettämiseen. ”Maailman murhe tuottaa kuoleman” (2Kor 7:10). ”Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi ’Mitä me juomme?’ tahi ’Millä me itsemme vaatetamme?’ Sillä kaikkea tätä pakanat tavoittelevat. Teidän Taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen pitää murheen itsessään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa” (Matt 6:31-34).

Auttakoon kylväjävertaus meitä vielä syvällisemmin ymmärtämään ’maailman murheen’ haitallisen vaikutuksen. ”Se, mikä orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huoli ja rikkauden viettelys tukahduttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi” (Matt 13:22). Toisalla sanotaan: ”Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi” (Matt 6:21).

Jos sydämemme on maailmassa; mikäli Kristus ei ole meille kuin peltoon kätketty aarre; jos mielemme ei ole siihen, mikä on ylhäällä; jos emme ole ensin etsimässä Jumalan valtakuntaa; jos emme pidä kaikkea roskana Kristuksen tuntemisen rinnalla, on silmässämme vikaa ja ruumiissamme pimeyttä.

”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti” (1Joh 2:15-17).

Meille ihmisille on annettu vain vähän voimaa. Mikäli käytämme tuon vähän ajallisten aarteiden; suosion, rahan, menestyksen ja maineen tavoitteluun, ei meille jää enää voimaa etsiä Jumalan valtakuntaa. Jos etsimme ensin omia unelmiamme, ei meille jää enää voimaa etsiä Hänen valtakuntaansa. Jos annamme rakkautemme tälle maailmalle, ei meillä enää ole mitään annettavaa Jumalalle. Mutta, jos etsimme ensin Hänen valtakuntaansa ja Hänen vanhurskauttaan, pitää Hän huolen lopusta. Kun etsimme ensin Hänen omaansa, Hänen nimensä kirkastumista ja Hänen tahtonsa tapahtumista, olemme siunattuja, autuaita. Hän ei anna meille kaikkea, mitä haluamme, mutta Hän antaa meille kaiken sen, mitä todella tarvitsemme. Hän ei anna meille tämän maailman ’vihreitä’ niittyjä, vaan itsensä—Hän itse on ne vihreät niityt, mistä Psalmi 23 puhuu. Noilla niityillä me, Hänen laumansa saamme laiduntaa ja kasvaa Hänen tuntemisensa kautta. Kun elämme elämäämme Jumalalle, on Jumala sitoutunut mahdollistamaan tuon elämän!

Mistä siis voimme tietää, onko silmämme terve? Siitä, mihin katseemme kohdistuu. Terve katse on aina kiinnittynyt Jumalan valtakunnan etsimiseen!

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Kirjoita kommentti

Kommentti näkyy sivulla, kun kirjoittaja on hyväksynyt sen. Nimesi ja kommenttisi tallennetaan tätä varten (tietosuoja).