Ajatuksia Sanasta

← Kirjoitukset

Jumalan kaikkitietäväisyys

A.W. Pink, Jumalan ääretön ymmärrys, Jumalan kaikkitietäväisyys, Jumalan luonne, Tulevaisuus

Teksti on vapaa suomennos A.W.Pinkin 'Attributes of God' kirjan luvusta 'The Knowledge of God.'

Jumalamme on kaikkitietävä. Hän tietää kaiken; kaiken kaikesta mitä on, sekä siitä, minkä olisi mahdollista toteutua. Hän tuntee jokaisen tapahtuman sekä jokaisen luodun olennon. Hän näkee ja käsittää menneen, nykyisen, sekä tulevan. Hän on täydellisen yksityiskohtaisesti perillä jokaisen olennon elämästä, olipa tämä sitten taivaassa, maan päällä taikka tuonelassa. "Hän tietää, mitä pimeydessä on" (Dan 2:22). Mikään ei jää Häneltä huomaamatta, eikä mikään voi Häneltä piiloutua. Hän ei myöskään unohda mitään. Voimme hyvin siis todeta, että "senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen" (Ps 139:6). Jumalan tieto on täydellistä. Hän ei ikinä erehdy, muutu, tai jätä huomioimatta jotakin. "Mikään luotu ei ole Hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua Hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili" (Heb 4:13). Hän näkee kaiken ja Hänelle myös joudumme vastaamaan jokaisesta teostamme.

"Istunpa minä tahi nousen, Sinä sen tiedät; Sinä ymmärrät minun ajatukseni jo kaukaa. Käynpä minä tahi makaan, Sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat Sinulle tutut. Sillä katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne" (Ps 139:2-4). Kuinka ihmeellinen onkaan Jumala, jonka Raamattu ilmoittaa. Jokaisen Hänen kirkkautta täynnä olevan luonteenpiirteensä tulisi herättää meissä yhäti enenevää kunnioitusta ja ylistystä Häntä kohtaan. Hänen Kaikkivaltiutensa syvemmän ymmärtämisen tulisi saada meidät polvistumaan palvoen Hänen edessään. Mutta, kuinka vähän käytämmekään aikaa mietiskellen Hänen pyhää täydellisyyttänsä. Ajatuskin vaivannäöstä tehnee monet vaivaantuneiksi.

Kuinka totta onkaan se, ettei mikään ole kätkettyä Jumalaltamme. Hänhän tuntee, mitä hengestämme nousee (Hes 11:5). Vaikka Jumalamme onkin näkymätön meille, emme me ole sitä Hänelle. Yön pimeys, peittävimmät verhot, eivätkä syvimmätkään maan onkalot voi kätkeä syntistä ihmistä Kaikkinäkevän silmiltä. Puutarhan puut eivät kyenneet kätkemään Aatamia ja Eevaa. Vaikka Kainin murhatyötä ei nähnyt yksikään ihminen, oli Hänen Luojansa sitä todistamassa. Saara saattoi nauraa pilkallisesti telttansa suojassa, mutta ääni siitä kantautui Herran korviin. Aakan varasti kultalevyn kätkien sen huolellisesti maahan, mutta Jumala paljasti hänen tekonsa. Daavid näki paljon vaivaa peittääkseen syntinsä, mutta ei kestänyt kauankaan, että Kaikkinäkevä Jumala lähetti palvelijansa sanomaan hänelle: "sinä olet se mies!" Sekä kirjoittajalle, että lukijalle on myös sanottu: "jos te rikotte Herraa vastaan, te saatte tuntea syntinne palkan, joka kohtaa teitä (2Sam 12:7, 4Moos 32:23).

Koska lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan (Room 8:7), riisuisivat ihmiset Jumalan Hänen kaikkitietävyydestään, mikäli vain voisivat. Luonnostaan syntinen ihminen vihaa tätä pyhää luonteenpiirrettä, jonka todellisuutta ei kuitenkaan kukaan voi tehdä tyhjäksi. Silti syntiset toivoisivat, ettei olisi olemassa heidän pahojen tekojensa todistajaa, sydämiensä tutkijaa, eikä tekojensa tuomaria. He yrittävät karkoittaa ajatuksen moisesta Jumalasta mielistään: "Eivät he ajattele sydämessään, että Minä muistan kaiken heidän pahuutensa" (Hoos 7:2). Kuinka selkeästi kuitenkin myös Psalmissa 90:8 osoitetaankaan hyvä syy jokaiselle, joka Kristuksen hylkää, vapista. "Meidän pahat tekomme Sinä asetat eteesi, salaiset syntimme kasvojesi valkeuteen."

Kuitenkin fakta Jumalan kaikkitietävyydestä tuottaa uskovalle lohtua ja turvaa. Hämmennyksen hetkinä hän voi yhdessä Jobin kanssa todeta: "Hän tietää, missä minä kuljen" (Job 23:10). Vaikka olosuhteeni olisivatkin täysi mysteeri minulle, eivätkä ystävänikään niitä käsittäisi, tietää Hän kuitenkin kaiken! Väsymyksen ja heikkouden hetkinä uskova löytää varmuutta Psalmista 103: "Hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: Hän muistaa meidät tomuksi" (Ps 103:14). Epäilyksiensä hetkinä uskovat nojautuvat juuri tähän Jumalan luonteenpiirteeseen, ja sanovat: "Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle" (Ps. 139:23-24). Epäonnistumisen hetkinä, kun tekomme eivät ole olleet sitä, mitä hengessämme todella olisimme halunneet niiden olevan; kun ne näyttäisivät kiistävän omistautuneisuutemme Jumalalle, kohtaamme etsivän kysymyksen: "olenko Minä sinulle rakas," johon vastaamme, kuten Pietarikin: "Herra, Sinä tiedät kaikki; Sinä tiedät että olet minulle rakas" (Joh 21:17).

Tämä rohkaiskoon jokaista Herran omaa rukoukseen. Ei ole syytä pelätä, etteikö Jumala kuulisi vanhurskaita ja huomioisi heidän vetoomuksiaan. Hän näkee heidän huokauksensa sekä kyyneleensä, sillä Hän on sydänten ajatusten ja toiveiden tuntija. Ei ole vaaraa, että Jumalalta jäisi yksikään omistaan huomaamatta, vaikka tämä vain heikosti huokailisi suuren, päivin ja öin väkevästi Häntä etsivän joukon keskellä. Äärettömän mielen on yhtä helppoa samalla hetkellä kohdistaa huomionsa miljoonaan rukoilijaan, kuin jos etsijöitä olisi vain yksi. Myöskaan asianmukaisen kielen puute, taikka kykenemättömyys ilmaista sisimpiä tuntoja tai kaipuuta, ei vaaranna rukouksiamme, sillä: "ennenkuin he huutavat, Minä vastaan, heidän vielä puhuessaan Minä kuulen" (Jes 65:24).

"Meidän Herramme on suuri, suuri voimassamsa, Hänen ymmärryksensä on mittaamaton" (Ps. 147:5). Hän ei ainoastaan tiedä, mitä joskus menneinä aikoina on tapahtunut, ollen myös perillä jokaisesta käsilläolevasta hetkestä universumin jokaisessa kolkassa; Hän tietää pienimmästä suurimpaan myös jokaisen tulevaisuudessa toteutuvan tapahtuman. Jumalan tieto tulevasta on yhtä täydellistä kuin Hänen tietonsa menneestä sekä nykyisestä, sillä tulevaisuuden toteutuminen on täysin riippuvainen Hänestä. Jos minkään olisi mahdollista tapahtua ilman Hänen suoraa ohjausta tai sallimusta, tarkoittaisi se Jumalan olevan jotakin muuta kuin Kaikkivaltias.

Jumalan tietämys tulevasta ei ole vain jotakin abstraktia, vaan se erottamattomasti liittyy yhteen Hänen tarkoitusperiensä kanssa. Ensimmäinen on seurausta jälkimmäisestä. Hän on suunnitellut, mitä vielä tulee tapahtumaan ja Hänen suunnitelmansa toteutuvat. Raamattu vahvistaa: "Hän tekee niinkuin Hän tahtoo, taivaan joukoille ja maan asukkaille, eikä ole sitä, joka pidättää Hänen kätensä" (Dan 4:32), sekä: "Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen" (Snl 19:21). Koska Jumalan voima ja viisaus ovat ikuisia, toteutuu Hänen tarkoituksensa vääjäämättä. Olisi yhtä mieletöntä ehdottaa, että Herran neuvot voisivat epäonnistua, kuin väittää, että Hän on valehtelija.

Kun otamme huomioon Jumalan tahdon päätöksen, ei mikään tulevaisuuteen liittyvä ole millään muotoa epävarmaa. Yksikään Hänen suunnitelmansa osa ei ole riippuvainen luoduista eikä mistään muustakaan toissijaisesta. Ei ole olemassa sellaista tulevaisuuden tapahtumaa, joka olisi Jumalalle ehkä; tilannetta, jonka toteutumisesta Jumala ei jo ennalta tietäisi. "Alusta asti Hän on tuntenut kaikki tekonsa, jotka on tehnyt ja tulee tekemään" (Apt 15:18-KJV). Jokainen osa Hänen suunnitelmastaan toteutuu, sillä "Hänessä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa" (Jaak 1:17). Ilmestyskirjassa ei ainoastaan kerrota runsaasti asioita, jotka tulevat tapahtumaan, vaan siellä myös sanotaan, että sen pitää tapahtuman pian (Ilm 1:1).

Jokainen Raamattuun kirjattu profetia on hyvä esimerkki Jumalan kaikkitietävyydestä. Vanha Testamentti on täynnä ennustuksia, jotka koskevat Israelin kansan historiaa. Jokainen niistä toteutui pienintä piirtoaan myöten, jopa vuosisatojen kuluttua ennustushetkestä. Vanha Testamentti sisältää myös lukuisia ennustuksia koskien Jeesuksen maanpäällistä vaellusta. Niistäkin jokainen toteutui kirjaimellisesti. Vastaavia profetioita saatettiin antaa ainoastaan sellaisen toimesta, joka tiesi lopun jo ennen alkua. Jumalan tieto lepää Hänen ennaltasäätämiensä asioiden muuttumattoman varmuuden päällä. Samaan tapaan, sekä Vanhassa, että Uudessa Testamentissa on ilmoituksia, jotka koskevat yhä tulevaisuudessa odottavia tapahtumia, joiden myös "pitää käymän toteen" (Luuk 24:44). Ne toteutuvat, koska Hän, joka on ne ilmoittanut, on myös säätänyt ne tapahtuviksi.

On kuitenkin hyvä osoittaa, ettei Jumalan ennaltatietämys itsessään saa asioita toteutumaan. Mitään ei ikinä ole, eikä tule tapahtumaan vain, koska Hän tietää. Kaiken aiheuttajana on Jumalan tahto. Joka todella uskoo Raamattuun, tietää ennalta, että vuodenajat tulevat säännöllisesti seuraamaan toisiaan niin kauan, kuin maa pysyy (1Moos 8:22), muttei Hänen tietämyksensä vuoksi. Jumala ei siis vain mystisesti näe tulevaisuuteen, vaan tietää myös kuinka se toteutuu sillä Hän itse on sen ennaltasuunnittelija sekä toteuttaja. Jumala ilmoitti Poikansa ristinkuolemasta satoja vuosia ennen Jeesuksen "lihaantuloa," omien pyhien tarkoitusperiensä vuoksi. Isä tunsi Poikansa Uhrikaritsana jo ennen aikojen alkua, kuten luemme, että "Hänet luovutettiin Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan" (Apt 2:23).

Lopuksi vielä muutama käytännön sana. Jumalan äärettömän ymmärryksen tulisi täyttää meidät hämmästyksellä ja ihmettelyllä. Kuinka paljon korkeampi onkaan Herra maan viisaimpia! Kukaan meistä ei tiedä, mitä kukin päivä tuo tullessaan, mutta Hänen kaikkinäkevän katseensa edessä kaikki tuleva on avoinna. Jumalan kaikkitietävyyden tulisi täyttää meidät pyhällä pelolla. Mikään, mitä sanomme, teemme tai edes ajattelemme, ei jää Häneltä havaitsematta. Hänelle, kenen silmät ovat joka paikassa vartioiden sekä hyviä, että pahoja, on meidän tehtävä tili (Snl 15:3). Millainen reunakiveys tämä voisikaan olla tiellämme, mikäli vain antautuisimme mietiskelemään aihetta runsaammin. Sensijaan, että käyttäytyisimme harkitsemattomasti, tulisi meidän todeta Haagarin sanoin: "Hän minut näkee." Pelkän aavistuksen Jumalan äärettömästä ymmärryksestä tulisi täyttää kristitty pyhällä ihmetyksellä ja johtaa hänet ylistämään Jumalaansa. Koko elämäni on ollut Hänen silmiensä edessä alusta asti. Hän näki ennalta kaatumiseni, jokaisen lankeamiseni syntiin ja poikkeamiseni pois tieltä. Kaikesta huolimatta Hän käänsi kasvonsa armossansa puoleeni. Voi! Kuinka tämän havainnon tulisikaan saada meidät kumartaen palvomaan Häntä

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Kirjoita kommentti

Kommentti näkyy sivulla, kun kirjoittaja on hyväksynyt sen. Nimesi ja kommenttisi tallennetaan tätä varten (tietosuoja).